Linkki on tavannut Wilsonin aikaisemmin, kuukausi pari sitten. Ensitapaaminen ei ollut niin onnistunut, kuin se olisi voinut olla ja silloin Wilson oli aika epävarma Linkin kanssa. Siksi ehkä jotenkin alintajuntaisesti hermoilin, että mitä jos Linkki lähtee taas kiusaamaan Wilsonia. Linkki innostuu toisten koirien tapaamisesta, välillä liikaakin ja rupeaa murisemaan. Linkki ei ole vihainen, mutta se on vain niin täynnä intoa, että se ilmenee noin - ja toki sitten toiset koirat eivät ymmärrä sitä.
Kotona Wilson nukkuu sängyllä, Linkillä ei sinne ole asiaa. Wilson on tottunut kotomaan olemaan sängyllä, joten tottakai se saa täälläkin olla. Välillä makaavat kuitenkin vierekkäin lattialla ja nuuskivat toisiaan. Lenkit tehdään aina yhdessä, eikä siinäkään ole ongelmaa. Vapaana ollessaan aina välillä jompikumpi yrittää hakea toista leikkimään, mutta yleensä haistelevat ja menevät omia matkojaan.
Selvästi vaikutusta on ollut sillä, etten koirien kanssa ole ollut epävarma, vaikka aluksi sitä pelkäsin. Suoraan kun näyttää kaapin paikan, ei tarvitse muuten koirien välejä murehtia. Hienosti pojat antavat toistensa olla rauhassa ja välillä ollaan sitten ihan kylki kyljessä. Myös yksinoloa olen treenaillut ja tänäänkin olin useamman tunnin poissa kotoota poikien ollessa keskenään. Ei mitään ongelmaa. Paitsi eräs nälkäinen vinttipimeenäkoira oli löytänyt keittiön roskiksen...
Ihanaa, kun tulevat niin hyvin juttuun. Helpottaa myöskin omaa elämää, kun ei tarvitse murehtia tuollaisista asioista. Ja Linkillekin tekee hyvää opetella toimimaan koirakaverin kanssa, kun harvemmin tässä nyt kenenkään kaverin koiran kanssa tulee enemmän oltua tekemisissä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti